Moving

So, because of Christmas, I decided it'd be best to move to my mum's already on the 21st. Unfortunately I caught some kind of a flu a few days before, which made packing a whole lot harder. I was a bit feverish but I just had to do as much as I could. One night, even though hugely exhausted already, I found the energy to start packing and sort and pack all my clothes. About half of them won't be going back to Porvoo..... I also packed my bags and shoes and some kitchen stuff and thought the worst part was over when I was looking at this pile:

Ohh how wrong I was... This is how it looked like when we had carried some of the stuff to the lobby while waiting for the other movers to get their van out of the way. AND this wasn't all either. No no no...

In the end we had to make two trips with the van. My brother had borrowed it from work and it had tool shelves on the other side that took quite a lot of space. So on the second trip we just had my bed, a shelf/desk, and my bike in the van. But still... I had waaaaay too much stuff that I don't really even need... Felt like a hoarder looking at all the bags and a fully loaded van. And I felt like I would die after carrying all that stuff (well okay my brother ended up carrying most of it because I was so slow due to having to take a break after each bag)...

Leaving my lovely apartment wasn't as sad as I'd imagined. Maybe because I was too ill to think about that... But taking our lovely artwork off the doors wasn't nice, both because they were so awesome and because it was even harder than putting them on...

At the moment I'm abooout going crazy with anxiety and anticipation. I think my subconscious is trying to push away the thought of leaving so it wouldn't be so hard, but that only means that every now and then I get these sudden shocks of realization that it's only a few days away. Usually it happens at night when I'm trying to fall asleep and I end up tossing and turning unable to fall asleep because I have so many thoughts running through my head from packing to spring break.

Edit: also, my forehead is full of spots and pimples cause by stress (I don't usually have any, except for this autumn...)

Edistystä! Ja kaksi viikkoa lähtöön.... :s

Päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hoitaa kaikki loput käytännön järjestelyt vihdoin pois alta. Tai no... melkein kaikki.

Vakuutuksen sain hankittua Op-Pohjolasta samalla kun hain uuden kiiltävän Debit-kasettikorttini pankista. Vakuutusneuvoja oli oikein mukavanoloinen ja keksi nopeasti ratkaisun selitettyäni tilanteen. Hän osasi selittää asiat niin, että minäkin ne ymmärsin - ainakin sitten kun kysyin, että mitä mikäkin tarkoittaa... Aikaa koko käyntiin meni vain alle vartti, ja lähdin toimistosta erittäin tyytyväisenä ja selkein mielin.
Vakuutukseeni sisältyy Eurooppalaisen Matkustajavakuutus (60,92€) sekä matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutukset (38,23€), eli yhteensä hieman alle 100€ vuosimaksua. Tämä koskee nyt vain sitä neljää kuukautta, jonka varmasti olen Kanadassa. Jos saan harjoittelupaikan, niin minun täytyy tietenkin hakea vakuutukseenkin lisäaikaa.

Hotellin varasin myös SuperSaverin kautta. Kun sain tiedon, että edellisen lentokenttäkuljetusyrityksen lopettamisen jälkeen sen oli korvannut uusi, halusin hotellin lentokentän läheltä. Näin saisin laukut helposti vietyä suoraan hotellille ja lähdettyä keskustaan ilman turhia kantamuksia. Päädyin melko yllättävään vaihtoehtoon, nimittäin Hiltoniin. Tarkemmin sanottuna Hilton Toronto Airport Hotel & Suites. Hintaa yhdelle yölle tuli tarjouksen ansiosta vain 76€. Hotelli sijaitsee alle kilometrin päässä lentokentältä.
Sieltä pääsen siis helposti seuraavana päivänä takaisin lentokentälle, josta RobertQ kuljettaa minut Londoniin hintaan $65.11. Tämä on aikuisen hinta, koska en uskaltanut luottaa siihen, että heille riittää admission letter todistukseksi opiskelijalippuun, mutta ero olisi ollut vain pari dollaria. Nyt ei tarvitse huolehtia myöskään matkatavaroiden painorajoista.

ESTAn sain helposti täältä. Jenkkityyliin hakemus tosin sisälsi hieman erikoisia kysymyksiä... Yhdessä kysyttiin melkein suoraan että "Oletko terroristi?". Haluaisin nähdä sen henkilön, joka siihen vastaa myöntävästi....

Suomen puhelinliittymäasian selvitin Soneran sivuilla chatissa. Vihaan virallisten puheluiden tekemistä ja välttelen niitä viimeiseen saakka, joten chat oli huomattavasti parempi vaihtoehto, vaikka kyllä sekin hieman hassulta tuntui... No mutta vastauksen sain kuitenkin muutamassa minuutissa - muutan vain liittymäni Sonera Perus -liittymäksi, jossa kuukausimaksua on vain 1,90€ ja loput määräytyy käytön mukaan. Otan SIM-kortin pois varmaankin jo lentokentällä, joten lisähintaa ei pitäisi tulla, kun laskutuskausikin vaihtuu juuri seuraavana päivänä.

Matkustusilmoituksen tekeminen hoitui vaivattomasti netissä. Tämähän ei ole täysin pakollinen ja välttämätön, enkä minäkään tehnyt sitä Barcelonassa asuessani, mutta se on kuitenkin ihan suositeltavaa eikä maksa juurikaan vaivaa eikä lainkaan rahaa.

Osoitteenmuutoksen tekeminen olikin sitten hieman haastavampaa. Pohdin pitkään, että kumpi osoite minun kannattaisi laittaa, Kanadan vai äidin osoite. Osoitteenmuutos kun piti kuitenkin tehdä, ettei postit tulisi tänne Porvooseen. Lähinnä postien takia päädyinkin sitten lopulta äidin osoitteeseen. Ei sitä tärkeää postia kuitenkaan juurikaan tule, ja niistäkin äiti voi sitten informoida minua. Tätä kautta tieto menee sekä postille, väestörekisterikeskukselle että maistraatille, jos niin valitsee. En itse enää muista mihin lopulta päädyin, koska menin vaiheissa edestakaisin jahkaillen ja miettien mitä tekisin.

Talkkari. Rakas ihana (not) Hytsky-naapurini. Hänellekin piti kuitenkin käydä täyttämässä muuttoilmoitus tilinumeroineen takuurahan palauttamista varten. Sain juuri ja juuri kaivauduttua sängynpohjalta nenäliinakerroksen läpi vatsalihaksia vahvistavan yskäni kanssa pikavisiitille naapuriin, ja sain onneksi asioida hänen mukavamman puoliskonsa kanssa. Hän tuli kylläkin avaamaan oven vasta toisen ovikellon rimpautuksen jälkeen koska oli kuulemma nukahtanut.

Joskus sitä joutuu maksamaan tyhmyydestään, ja tällä kertaa kirjaimellisesti. Olin merkannut kalenteriini ja ties minne, että sali täytyy irtisanoa lokakuun loppuun mennessä, sillä irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Noh... enpäs sitten saanut sitä aikaiseksi ennen kuin vasta eilen. Ja sekin hoitui puhelimitse alle minuutissa. Olin ollut aivan varma, että joudun käymään paikan päällä ja sinne asti käveleminen ei hirveästi houkuttanut tässä olotilassa. Selvennettäköön siis että en ole pystynyt käymään kuntosalilla pariin kuukauteen koska satutin polveni Vierumäen opintomatkalla. (Todennäköisesti nivelsiteet, mutta who knows, kun en kuvauksiin asti päässyt, vain vähän hiplailtavaksi ja kidutettavaksi.) No nyt sitten olen maksanut ja maksan usealta kuukaudelta turhaan. Toisaalta mitä sitä sen kummemmin murehtimaan, mutta olisihan tuolle rahalle ollut muutakin käyttöä...

Sain Fanshawelta jo lukujärjestyksen, joka vaikuttaa lupaavan rennolta, vaikkakin yllätyin siitä, että torstaisin viimeinen tunti olisi kuudesta kahdeksaan. Tosin... kyseinen kurssi sattuu olemaan Wines Discovery ja koska perjantai on vapaa niin... etkot much?
Kaksi kurssia menee päällekkäin, joten minun piti antaa pari vaihtoehtoa, jolla voisin korvata toisen. Oli kamalan vaikeaa valita pitäisinkö Convention Services vai Mixology kurssin, mutta päädyin kuitenkin ensimmäiseen, koska lopulta taidan siitä hyötyä enemmän tulevaisuutta ajatellen. Mutta katsotaan nyt mitä Mr. Townsend päättää.



Vielä pitäisi tehdä netissä pankille uusi lainahakemus, jotta saan opintolainaani korotettua. En siis aio tuhlata sitä, vaan käyttää vain hätätilanteissa. On rauhoitavaa tietää, että jos jotain suunnittelematonta tapahtuisi, niin ratkaisu ei jäisi ainakaan rahasta kiinni.
Pitäisi vielä myös hakea pankista käteisenä jonkin verran Kanadan dollareita. Kiireessä unohdin niitä pyytää viime käynnilläni.
Koulujututkin sain vihdoin tehtyä vaikka niidenkin tekemistä täytyi tietenkin pitkittää, koska olinhan jo onnellisesti lomalla.
Nyt on kuitenkin pakko jatkaa pakkaamista, josta tekee hieman haastavaa se, ettei jaksa nousta sängystä...

Ps. En jaksa nyt edes oikolukea tätä kirjoitusta, toivottavasti siitä saa selvää.. Jotakin höpötystä voisi ehkä karsia mutta koittakaa kestää.


Delafe y las Flores Azules - Ciudadanos de un Lugar Llamado Mundo
Haloo Helsinki! - Maailma On Tehty Meitä Varten 

Käytännön järjestelyt - Part 3

Mitäs pienistä...:

• Viisumia en itse tarvitse, ja aika harvaan maahan Suomesta lähtiessä tarvitseekaan, mutta aivan niin avoin ei tämä maailma vielä ole etteikö jonnekin tarvitsisi.
• Vakuutus on minulla vielä hommaamatta. Se on seuraavana listalla kunhan vain rohkaistuisin varaamaan ajan pankista. Kerron siitä sitten lisää.
• ESTAn aion hankkia, jotta pääsen naapuriin kyläilemään.
• Passi minun piti uusia, koska se olisi mennyt vanhaksi kesken matkan. Muistakaa tarkistaa ajoissa. Maasta riippuen voidaan vaatia sen olevan voimassa jopa 6 kk matkan jälkeen
• Passikuva lähti myös Fanshawen opiskelijakorttiin, joka toimii käsittääkseni myös ainakin avaimena ja maksukorttina... Correct me if I'm wrong. Ainakin sille on muutakin käyttöä kuin konnarille vilauttelu.
• Kopio Letter of Admissionista tai vastaavasta kannattaa ottaa lähtiessä mukaan niin voi saada opiskelija-alennusta jo ennen kuin saat opiskelijakortin
• Pankkikorttiongelma tuli hieman yllätyksenä, sillä en ole itse matkustanut aiemmin sellaisissa maissa, jossa electronini ei olisi toiminut. Kiitos Linnean vinkin tajusin tilata Debit-kortin, joka pitäisi kylläkin vielä saada Nurmijärven konttorista tänne, koska jostain syystä osoitetietoni eivät ole heille päivittyneet...
• Sähkölaitteiden rajoitukset ja muuntajat: Kanadassa on erilaiset pistorasiat kuin Suomessa, ja volttiraja on 100-240V. Muuntajia saa ainakin lentokentiltä.
• Irtisanomiset. Vai Irtisanomukset? Ähh who knows, who cares, you got the point. Vuokrasopimus, salin kausikortti, nettisopimus, puhelinliittymä... Kevarissa ei saa jättää asuntoa puolivuokralle vaihdon ajaksi... Tulee ikävä tätä kämppää! En vielä tiedä mitä kannattaisi tehdä puhelinliittymän kanssa, mutta jos se vain on mahdollista sulkea väliaikaisesti kannattaa se tietenkin tehdä säästääkseen rahaa (tosin... mamma betalar).
• Uusi liittymä täytyy tietenkin hankkia sitten Kanadassa

Tässä vielä joitakin vähän enemmän itsestäänselviä juttuja:

• Muutto. Vien tavarani taas takaisin äidille, koska siellä saan säilyttää niitä ilmaiseksi (toivottavasti...), vaikka tulenkin suurella todennäköisyydellä vielä takaisin dear old Kevariin.
• Pakkaaminen. Ähh... nainen kun olen niin olen stressannut tästäkin jo suunnilleen siitä lähtien kun minut vaihtoon hyväksyttiin. Koneeseen saisin ottaa kaksi 20 kg matkalaukkua, vaikka en tietenkään aivan niin paljoa meinannut ottaa. Mutta taas kiitos vaihtosuojelusenkelini Linnean, minulle selvisi, että Kanadassa myös busseissa ja junissa on pienempiä painorajoituksia matkatavaroille. Anteeksi mitä? Kyllä. Ja minun täytyy siis päästä Torontosta jommalla kummalla Londoniin.
• Hotelli ja kuljetukset. Päätin siis viettää ekan yön Torontossa. Kunhan saisin selville, että millä kulkuneuvolla minun kannattaa mennä Londoniin, tiedän että varaanko hotellin kentän läheltä vai keskustasta. Täytyy myös selvittää millä pääsen kentältä keskustaan.
• Linnea muistutti myös Spring Breakista, jota varten kannattaa tietenkin muistaa varata rahaa, jos lähtee vaihtoon keväällä sellaiseen kohteeseen, jossa tätä kuuluisaa perinnettä noudatetaan. Can't wait!!!

Tän vuoden fiilistelybiisi on ollut ehdottomasti Classified - Oh...Canada :)

Käytännön järjestelyt - Part 2

Osa 2 - asunto, kurssit ja tuet:

Asunto:
Tämä asia vaihtelee varmasti paljon koulusta ja maasta riippuen. Minun itseni piti lähettää ensin hakemus, joka sisälsi 500$ varausmaksun. Tässä vaiheessa tuli toinen suurempi ongelma vastaan - kaikki maksut pystyy maksamaan vain ja ainoastaan luottokortilla... Äitiiiiiiii!
Seuraavaksi, kun vastaus vihdoinkin pitkän ja tuskallisen odottamisen jälkeen saapui, sain valita Traditional Residence Suite'n ja Townhouse Unitin välillä. Niistä tarkemmin aiemmassa postauksessa, mutta valitsin tosiaan Townhouse Unitin pääosin siksi, koska siellä ei ollut pakollista meal plania. Se olisi ehkä ollut jossakin määrin helpompaa, mutta campuksen ravintolat eivät ole aivan terveellisimmästä päästä (Pizza Pizza, Tim Hortons etc.), enkä muutenkaan osaa kuvitella syöväni aina ulkona, sillä osaan kuitenkin itsekin ruokaa valmistaa. (Lacto-ovo-pesco-vegeisyyteni myös rajoittaa aika paljon ulkona syömistä.)

Välittömästi vastaukseni jälkeen tulikin suurempi pakkaus asuntohakemuspapereita, jotka tuli postittaa ihan perinteisessä etanapostissa Kanadaan. Pakettiin sisältyi Fee Schedule, Credit Card Payment Authorization, Emergency Release ja Information Release Consent Formit sekä tietysti Student Residence Agreement, jonka totta kai luin alusta loppuun niin kuin allekirjoituksellani vakuutin... Postituksen jälkee siis sormet ja varpaat ristissä, peukut pystyssä ja vatsa solmussa toivoin, että Itella hoitaa hommansa.

Maksuvaihtoehdot olivat seuraavat; 2538$ 15.11.2013 mennessä tai silloin 2000$ ja sitten 663$ 22.1.2014 mennessä. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon. Onneksi nämäkin maksettiin sillä äitin visakortilla, sillä opiskelijatalouteni ei olisi mitenkään selvinnyt tuommoisesta kertasummasta.
Papereista selvisi myös, että varsinainen move in day on 4.1. eli päivä maahan saapumiseni jälkeen. Jos olisin halunnut muuttaa aiemmin, olisi siitä täytynyt maksaa 30$, mikä ei ole mitään verrattuna hotellien hintoihin, mutta päätin kuitenkin viettää ensimmäisen yön Torontossa, koska se oli ollut ykköskohteeni muutenkin ja on hieman mielenkiintoisempi kaupunki. Toki sinne myös myöhemminkin vaihdon aikana ehdin (ja varmasti menenkin paremmalla ajalla), mutta sieltä on kiva aloittaa seikkailu!



Kurssivalinnat (Learning Agreement)
Viimein oli aika tehdä lopulliset kurssivalinnat. Olin saanut Fanshawelta listan tammikuun hospitality-puolen kursseista (hospitality management, food & beverage management, hotel management, tourism program, food & nutrition management, golf & club management, concierge services). Yhteensä kursseja oli 41 kappaletta, joista piti sitten valita sopivat. Tein taas suuren työn tutkiessani kurssien sisältöjä ja vertaillessani niitä Haaga-Helian ensi lukukauden kursseihin, jotta saisin mahdollisimman paljon niistä korvattua. Tässä välissä on pakko toistaa, että en suosittele POMOja lähtemään vielä neljännellä lukukaudella...

Kun kiikutin aikaansaannokseni kv-koordinaattorille, sanoi hän että ei, ei sinun näin kannata tehdä. Muistatkos kun puhuttiin, että suoritatte vaihdossa viidennen lukukauden ja neljännen teette sitten seuraavien kanssa palattuane vaihdosta. No ei, en itseasiassa muista, koska ei tämmöisestä ollut meidän kevään vaihtoinfossa puhetta laisinkaan. Tämä oli siis todettu syksyn infossa, johon minun ei tarvinnut osallistua.
No ei se sinänsä kyllä haittaa minua lainkaan, sillä onhan se mukavampi viettää vaihtoaika rennompien vapaavalintaisten kurssien parissa kuin päntätessä teoriaa. Takaisin tullessa täytyy sitten vain sopeutua uuteen luokkaan...
Hän kuitenkin tarjoutui auttamaan minua, mistä yllätyin suuresti, koska tiedän hänen olevan hyvin kiireinen. Sovimme, että menen paremmalla ajalla kurssilistojen kanssa hänen juttusilleen. Lopullisessa learning agreementissä on nyt vain yksi kurssi (Career Strategies), joka on suoraan korvattavissa, loppujen yhteensopivuuden katsomme sitten palattuani vaihdosta.

Lopullinen Learning Agreement

Tuet:
Se pääsee usein unohtumaan, kuinka etuoikeutettuja me suomalaiset olemme - ei vain siksi, että toisin kuin muualla maailmassa meille maksetaan koulunkäynnistä eikä toisinpäin (tämä pitäisi aina muistaa kun valittaa ettei tuet riitä), vaan myös siksi, että lisäksi vielä ainakin Haaga-Helia tukee vaihtoon lähtijöitä runsaskätisesti.
Bilateral (Euroopan ulkopuolinen) -vaihtoon lähtevät saavat HH:lta 950€. Lähes tonnin.Tämä potti kilisee mukavasti tilille tammikuussa, kun olen jo Kanadassa. Ei varmasti lopu ideat kesken, että mihin sen käyttäisi. Tätäkin varten on tietenkin oma hakemuksensa, jota ei todellakaan kannata unohtaa...
Lisäksi tietenkin rakas KELA tukee ulkomaille lähteviä opiskelijoita pienillä korotuksilla opintotukeen, asumislisään ja opintolainaan, jos sellaista nostaa. Niiden hakemiseen tarvitsee kv-koordinaattorin allekirjoittaman todistuksen opintoihin kuuluvasta vaihdosta. KELAssa  tätä varten täytetään lomake, joka oli nimeltään "muutos olosuhteissa", tai jotakin sinne päin ainakin...


Meinasin lisätä tähän postaukseen kuvan kaikista vaihtoon tarvitsemistani papereista, mutta onneki tajusin ideani typeryyden ennen kuin aloin levittämään niitä lattialle. Suosittelen muuten ehdottomasti hankkimaan niitä varten oman kansion - helpottaa elämää huomattavasti.

Kysymyksiä saa ja pitääkin esittää, joko täällä tai Facebookissa, tai jopa livenä jos uskaltaa minua lähestyä. Jos vaikutan vaikeasti lähestyttävältä, johtuu se vain siitä että olen niin ujo ja kovakuori(ai)nen.

Peace out yooo! #YOLO



When there's a burning in your heart
An endless yearning in your heart
Build it bigger than the sun
Let it grow, let it grow
When there's a burning in your heart
Don't be alarmed
This fire grows higher

(Death Cab for Cutie - You Are a Tourist)

Käytännön järjestelyt - Part 1

(This one I'll write in Finnish cause it's mainly for Haaga-Helia students who are applying for exchange.)

Sitä ei tajua etukäteen, että kuinka paljon korkeakouluvaihtoon lähteminen vaatii järjestelyitä - mulle se tuli aika hurjana yllätyksenä. Ite en ollut lukiossa vaihdossa, mutta uskoisin, että silloin se on huomattavasti helpompaa ja stressivapaampaa, koska koulu järjestää suurimman osan käytännön asioista (ja vanhemmat). Mutta nyt järjestetään kaikki itse. It's not as easy peasy pumpkin peasy as you'd think!

Vaihtoon hakeminen:
Stressi alkaa siinä vaiheessa kun päättää hakea vaihtoon ja aloittaa hakemuksen tekemisen. Motivaatiokirjeen tulee olla hyvin kirjoitettu ja sisällöltään oikeanlainen, jotta pääsee sinne minne haluaa. Jatkan muiden vaihtareiden perinnettä enkä siitä sen enempää julkisesti huutele, että mitä siihen kuuluu kirjoittaa, kjeh kjeh kjeh. Kaikki kivat saavat tulla suoraan kysymään siitä tarkemmin jos uskaltaa. Hih. Päätin hakea jo nyt varmuuden vuoksi, että voisin hakea uudelleen ensi vuonna, jos en nyt olisi päässyt valitsemiini kohteisiin. En kuitenkaan suosittele POMOja lähtemään vaihtoon neljännellä lukukaudella, sillä se tekee asioista vaikeampia, niin kurssien osalta, kuin senkin, että et saa viettää viimeistä yhteistä lukukautta luokkasi kanssa, etkä välttämättä tapaa heitä enää palattuasi.

Hakemukseen täytyy myös valita jokaisesta koulusta oikeanlaiset kurssit ja niiden läpikäyminen vaatii aikaa ja vaivaa. Valinnat eivät siis toki ole tässä vaiheessa lopullisia, mutta oikeanlaisilla vaihtoehdoilla voi vakuuttaa kv-koordinaattorin, että on hakemassa tosissaan ja aikoo opiskellakin vaihdon aikana.

Kouluun hakeminen:
Kun Haaga-Helia on hyväksynyt sinut vaihtoon johonkin tiettyyn kohteeseen, ei se vielä 100% varmuudella tarkoita sitä, että välttämättä pääsisit sinne. On kuitenkin tietääkseni hyvin harvinaista, että kohdekoulu ei opiskelijaa hyväksyisi. Mutta sinne täytyy kuitenkin myös hakea vielä suoraan. Kaikilla kouluilla on vähän eri systeemit ja deadlinet hakemuksille. Itse en oikein löytänyt mitään deadlinea, joten laitoin hakemuksen heti kun sain sen aikaiseksi, muistaakseni toukokuun lopulla. Sitten tuli suuri epätietoisuuden vaihe. Kesti puolitoista kuukautta ennen kuin sain vastauksen, ja senkin siksi koska laitoin jo huolissani sähköpostia perään. Yksi asia mikä yllätti oli se, että Kanadassa ei ollakaan yhtä täsmällisiä kuin Suomessa, vaikka näin voisi kuvitella. Siellä on enemmän semmoinen rennompi espanjalaistyylinen mañana mañana -asenne. Muuten ihan arvostettavaa ja omaankin elämätyyliini sopivaa, mutta tässä tilanteessa olisin kyllä kaivannut hieman enemmän sitä täsmällisyyttä. Sama juttu on ollut myös muun yhteydenpidon kanssa, mutta kaikki vastaukset ovat kuitenkin joskus tulleet ja asiat ovat järjestyneet. Eli ei siis kannata heti huolestua ja panikoida jos omalle kohdalle sattuu samanlainen tilanne.

Lennot:
Sitten tuli hoppu varata lennot, koska ne tulevat aina kalliimmaksi lähtöä kohden (paitsi tietenkin äkkilähdöt, mutta niiden varaan ei ehkä oikein vaihtoon lähtiessä kannata jättää). Menopaluut ovat yleensä halvempia, mutta ostin vain menolipun, koska en vieläkään tiedä milloin tulen sieltä takaisin... Tein aika kattavan 'tutkimuksen' lentohinnoista, sillä halusin tietenkin löytää halvimman mahdollisen. Etsin hintoja usealta eri sivulta ja usealta eri päivältä. Kaikkein halvin lento löytyi taas Supersaverilta.
Hinta 454,71€, lentoyhtiö Icelandair, välilasku Reykjavikissa, lentoaika 10t 35min - Lähtö Helsingistä 14.20 ja saapuminen Torontoon 17.55. Aikaeroa siis 7 tuntia.



Tämän postauksen piti alunperin olla lyhyt kokoelma kaikista käytännön järjestelyistä mitä tulee ottaa huomioon, mutta koska innostuin tietenkin puhumaan itsestäni, niin tämä tulee nyt kolmessa osassa....