"I don't worry at all. I have a feeling I can do anything here. Anything can happen here. It is a little like being a child, with faith, again." - George Lukk, post-war immigrant
Showing posts with label vaihto-opiskelu. Show all posts
Showing posts with label vaihto-opiskelu. Show all posts

Saturday, 19 July 2014

NYC - Concrete jungle wet dream tomato

There's nothing you can't do
Now you're in New York
These streets will make you feel brand new
Big lights will inspire you
Hear it from New York, New York, New York!


 First of all I gotta say that leaving London and Canada was way easier done bit by bit. 
So after my quick visit to Barrie, Ontario I set off towards New York, where my dear old(est) friend was going to meet me.

We arrived at different airports so we had decided to meet at the hostel in Brooklyn. The hostel.... ohhh what an interesting place. As opposed to the one in Toronto this was definitely not top rank. But let's not get into further detail. I'll tell more to anyone who dares ask. Ha. Let's just say that it was fine in the end but I wouldn't go there again.

Day 1:
We met at the hostel, settled in, and took off right away. Ended up having dinner in Chinatown, where else. Afterwards we headed towards Times Square. It was quite late already so after we'd taken some pictures and looked around as best as we could (waaaay too many people, I got anxious) we went back to the hostel for a good night's sleep.
OH! And I bought one of these! I'd dreamed about it ever since I saw one of the videos. 

Day 2:
Manhattan. Central Park. American Museum of Natural History (DINOS!). 

Not a dino. Super cute though.

Day 3:
Brooklyn Bridge. Staten Island Ferry. Giggles at the size of the Statue of Liberty (tiny fella, that one). Wall Street. Tiffany & CO. 9/11 Memorial. Century 21. Macy's. Shopping. More Manhattan.




Day 4:
Grand Central Terminal. Rockefeller Center - Top of the Rock. Central Park Zoo. Shopping. More Manhattan.



Day 5:
Way too many selfies at Carrie's steps. ("Noni lopeta jo mua hävettää"). Bethesda Terrace. The Friends building. More Manhattan.




Day 6:
Waldorf Astoria (kuka teki mitäkin...). Diamond district. NYU. Washington Square Park. Hairdresser. Shopping. More Manhattan.

Day 7:
A ride from the Hostel's owner's neighbours (or relatives, dunno) to get somewhere where we could get a cab to the airport. Trying not to throw up in the cab. Different flights. 10 hours at JFK waiting for mine. 

To sum up:
The city is huge. Huger than I could imagine. There are SO many people, but luckily they're concentrated mostly on the Times Square area so as long as you avoid that area once you've seen it, it's fine. No better place for people watching, my favourite hobby, though (meaning NYC, not TS). Have to say my expectations were a bit too high, and I certainly didn't fall in love at first sight but it grew on me. I know this is cheesy as hell but you really feel like you can do everything. The different neighbourhoods were really different. Like Upper East Side and Chinatown for example. Soho was lovely and so was West Village (could see myself living there!). The metro system is awesome, although kind of outdated. The stations were sometimes a bit hard to find and the instructions inside could've been clearer. It's really easy to navigate the streets since each lateral street is numbered. The Central Park is awesome. And huge, too. And Brooklyn was really nice too!

They don't make songs about the city for nothing.
Loved it.
<3

Fancy a scoop?

******************************************************

"Seasons change. So do cities. People come into your life and people go. But it's comforting to know, the ones you love are always in your heart. And if you're very lucky, a plane ride away."

It's been three months now. I miss our Canada Crew. I miss Jack's. I miss it all. A lot.

Sadly, not everyone's in this pic but it's still my favourite.
*******
So I guess this is the end of this story, and this blog.
Peace out.
Yo.

Monday, 27 January 2014

Mitä kuuluu kukkuluuruu

What's college without a college hoodie?
Aattelin välillä kirjotella kuulumisia suomeksi. Tässä tulee siis asiaa yli kolmen viikon edestä... Yritän jotenkin tiivistää, että edes joku jaksaa lukea.

Koulu:
Ekat kolme viikkoa on menny ihan hurjan nopeesti. Kurssit on tosi mielenkiintosia ja luokkakaverit mukavia. Tai siis ainakin se pieni osa niistä kenen kanssa oon jutellut. Tolla luokalla joiden kanssa eniten oon (hotel) on 97 oppilasta mun lisäksi... Mulla on nyt 6 kurssia, mikä on aika paljon verrattuna etenkin business vaihtareihin joista esim yhdellä on koulua vaan kahtena päivänä viikossa. Mulla siis neljänä päivänä. Perjantait on vapaita woohoo!
Opettajat on enimmäkseen todella mukavia. Ehdoton lemppari on viinikurssin opettaja Monsieur Chambon, jolla on erittäin vahva ranskalainen aksentti huolimatta siitä että on asunut täällä yli 20 vuotta. Välillä meinaa olla vaikeuksia ymmärtää kaikkea kun se vähän innostuu liikaa viinitarinoistaan. Mutta tämä herra todella tietää mistä puhuu ja en haluaisi missään nimessä missata yhtäkään sen tuntia. Ekalla tunnilla nauroin niin paljon, että naamaan sattu. "It's a paaarty in your mouth!". Oon kyllä semmonen sommelier tän lukukauden jälkeen.
Myös brittiläinen Mrs Pearson on ihan huippuhauska ja jo pelkästään sen aksentti tekee sen tunneista viihdyttäviä. Mrs Butler on kyllä ihan mukava, mutta en oikein pidä sen opetustavasta enkä oikeen opi sen tunneilla hirveesti, vaikka aiheet onkin mielenkiintosia. Ja sen antamat netissä tehtävät kotitehtävät on ajanut mut hermoromahduksen partaalle.
Mr Dolsonin World Economics tunteja vähän pelkään, koska alotin kaks viikkoa muiden jälkeen ja ekalla tunnilla se tenttas mua vähän turhan hankalilla kysymyksillä. En ollut ihan ehtinyt kurssin vaatimaan mindsetiin ja vieläkin hävettää mun antamat vastaukset... Mut nyt osaan varautua niihin tulevaisuudessa, ja tolla luokalla (concierge) on vaan parikymmentä tyyppiä ja ne vaikuttaa todella mukavilta niin enköhän mä selviä!
Troy Townsend on myös ihan mukava, mutta vieläkin hävettää se, että taisin jossakin sähköpostissa ennen tänne tuloa sanoa Mr Townsend. Hän kun sattuukin olemaan nainen. En oo kyllä ainoa joka luuli niin, koska Troyhan on miehen nimi...

Hotelliala alkaa kiinnostaa yhä enemmän päivä päivältä. Muistan kyllä että se on kummitellut muiden urahaaveiden (laulaja, näyttelijä, kampaaja, Äiti Teresa, just to list a few) takana, mutta jostain syystä en ole täysin tajunnut kuinka paljon se oikeasti kiinnostaa.

NIIN turhauttavaa kun oli vaan neljä eriväristä tussia! :D

En oo ilmeisesti oikein vielä tottunut tähän systeemiin, koska oon jo täysin vahingossa unohtanut kaks online quiziä... Harmittaaaaaa ja ärsyttää olla tällänen lahopää! Tästä lähin pistän kaiken post-it lapuille ja seinälle. Mulla on ikävä mun tussitaulua! Täällä on siis oma ihanan Moodlen tapainen nettisysteemi, joka on kyllä vielä vähän monimutkaisempi... Ikävä siis jopa Moodlea!

En oo myöskään vieläkään oppinut navigoimaan täydellisesti koulun käytävillä ja aika usein pitää katsoa kartasta, että missä suunnassa mikäkin rakennus sijaitsee. Ja aika usein kävelen eksyneen näköisenä edestakasin viihdyttämässä kanssaopiskelijoita.

Parilla tunnilla vaaditaan business vaatetus, joten niitähän piti sitten mennä shoppailemaan. Oli melko huvittavaa ja hämmentävää katsoa sovituskopissa peiliin ja miettiä että kukas se tuo bisnesleidi oikein on. Ajattelin vaan että kai se on aika kasvaa aikuiseksi. Mutta onneksi vasta vain pariksi tunniksi viikossa.

Main Entrance. Toisella puolella tätä vasemmalla menevää katua on nää meidän townhouset. Parempia kuvia ehkä joskus.
Vapaa-aika:
Pari kertaa oon käynyt yksillä mun luokkalaisilla hengaamassa, mutta enimmäkseen on viimeaikoina tullut vietettyä aikaa muiden vaihtareiden kanssa nyt kun vihdoin niitäkin olen löytänyt. Ja tiistaina kämppisten kanssa dinnerille juhlistamaan yhden niistä synttäreitä. Jee! En oikeen niitä ehi ikinä näkemään kun kaikilla on ihan omat elämät ja aikataulut ja kotona ollessa tykkään vetäytyä nauttimaan omasta rauhasta etten tuu hulluks! Pakko vaan välillä olla ihan vaan yksin omien ajatusten kanssa ja katsoa netflixiä. Täällä on myös cable tv jonka siis saa tietokoneeseenkin, mutta en jostain syystä saa sitä näkymään vaikka seurasin asennusohjeita. Vinkkejä otetaan vastaan. Epäilen kyllä että sekin johtuu siitä etten jostain kumman syystä saa tietokoneen aikavyöhykettä muutettua. Ainakin tiedän aina paljonko kello on Suomessa............
Vaihtareiden kanssa ollaan esimerkiksi käyty koulun baarissa (jep) kuuntelemassa XXX stand upia, keilaamassa (poikia vähän otti päähän kun mä voitin... eheh hups), baarissa (oon käyny vasta kerran ja muisti pätkii sen verran että en tiedä millon uskallan seuraavan kerran, lisäksi muistona erittäin kipeä ja suuri mustelma jonka alkuperää en tiedä) ja leffassa kattomassa Hobitti 2. Hobitti oli mahtava mutta se hiton hämähäkki kohtaus kesti IKUISUUDEN. Ainakin kavereilla oli hauskaa kun nauro mulle kun en pystyny kattomaan... "I guess you don't like spiders". Nope.
Muut vaihtarit kenen kanssa oon tähän mennessä ollut tekemisissä on 3 suomalaista, 2 hollantilaista, 2 ranskalaista ja 2 belgialaista. Tänään just varattiin Paulinen, Fannyn, Kimberleyn, Laetitian, Robinin, Larsin ja Laurin kanssa lennot Miamiin Spring Breakille. Melkosta säätöä oli yrittää varata kaheksalle ihmiselle lentoja samalle lennolle ja lopulta kaikki vaan varas äkkiä jotain ja makso ihan eri summia ja mä meinasin seota kun olin viiminen joka varas. Toivon vaan että ees joku on samalla lennolla...

Sää on ollut vähän esteenä vapaa-ajan riennoille... Ei oikein ketään huvita lähteä ulos kun muutenkin on pakkasta ainakin 15 astetta, ja kova tuuli ja lentävä ja satava lumi saa aikaan feels like -30 lukemia.

Kunnollisia kuvia en oo saanut vieläkään otettua osittain ton sään takia ja osittain laiskuuden takia...

Ja anteeks taas huono teksti... en jaksa editoida ja sitäpaitsi pitää mennä nukkumaan ehehee. Nää on taas kaikki vaan tällästä epämäärästä ajatusvirtaa, mutta kyllä mä ehkä vielä jonkun tekstin joskus editoin.

Heaven! 3 paria $15. Tulin hulluksi ja juoksentelin ympäriinsä yksi kenkä jalassa siirrellen kamoja sinne tänne. Ja ostin 6. Paria.


En pääse yli näitten steroidisipulien suuruudesta. Ja ne edelliset oli suurempia. Ja mulla on iso käsi.


Taustalla pyöri Bieber.
Todisteet. 159.
Öitä! Tai siis teille huomenta.

Thursday, 5 December 2013

Käytännön järjestelyt - Part 2

Osa 2 - asunto, kurssit ja tuet:


Asunto:
Tämä asia vaihtelee varmasti paljon koulusta ja maasta riippuen. Minun itseni piti lähettää ensin hakemus, joka sisälsi 500$ varausmaksun. Tässä vaiheessa tuli toinen suurempi ongelma vastaan - kaikki maksut pystyy maksamaan vain ja ainoastaan luottokortilla... Äitiiiiiiii!
Seuraavaksi, kun vastaus vihdoinkin pitkän ja tuskallisen odottamisen jälkeen saapui, sain valita Traditional Residence Suite'n ja Townhouse Unitin välillä. Niistä tarkemmin aiemmassa postauksessa, mutta valitsin tosiaan Townhouse Unitin pääosin siksi, koska siellä ei ollut pakollista meal plania. Se olisi ehkä ollut jossakin määrin helpompaa, mutta campuksen ravintolat eivät ole aivan terveellisimmästä päästä (Pizza Pizza, Tim Hortons etc.), enkä muutenkaan osaa kuvitella syöväni aina ulkona, sillä osaan kuitenkin itsekin ruokaa valmistaa. (Lacto-ovo-pesco-vegeisyyteni myös rajoittaa aika paljon ulkona syömistä.)

Välittömästi vastaukseni jälkeen tulikin suurempi pakkaus asuntohakemuspapereita, jotka tuli postittaa ihan perinteisessä etanapostissa Kanadaan. Pakettiin sisältyi Fee Schedule, Credit Card Payment Authorization, Emergency Release ja Information Release Consent Formit sekä tietysti Student Residence Agreement, jonka totta kai luin alusta loppuun niin kuin allekirjoituksellani vakuutin... Postituksen jälkee siis sormet ja varpaat ristissä, peukut pystyssä ja vatsa solmussa toivoin, että Itella hoitaa hommansa.

Maksuvaihtoehdot olivat seuraavat; 2538$ 15.11.2013 mennessä tai silloin 2000$ ja sitten 663$ 22.1.2014 mennessä. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon. Onneksi nämäkin maksettiin sillä äitin visakortilla, sillä opiskelijatalouteni ei olisi mitenkään selvinnyt tuommoisesta kertasummasta.
Papereista selvisi myös, että varsinainen move in day on 4.1. eli päivä maahan saapumiseni jälkeen. Jos olisin halunnut muuttaa aiemmin, olisi siitä täytynyt maksaa 30$, mikä ei ole mitään verrattuna hotellien hintoihin, mutta päätin kuitenkin viettää ensimmäisen yön Torontossa, koska se oli ollut ykköskohteeni muutenkin ja on hieman mielenkiintoisempi kaupunki. Toki sinne myös myöhemminkin vaihdon aikana ehdin (ja varmasti menenkin paremmalla ajalla), mutta sieltä on kiva aloittaa seikkailu!



Kurssivalinnat (Learning Agreement)
Viimein oli aika tehdä lopulliset kurssivalinnat. Olin saanut Fanshawelta listan tammikuun hospitality-puolen kursseista (hospitality management, food & beverage management, hotel management, tourism program, food & nutrition management, golf & club management, concierge services). Yhteensä kursseja oli 41 kappaletta, joista piti sitten valita sopivat. Tein taas suuren työn tutkiessani kurssien sisältöjä ja vertaillessani niitä Haaga-Helian ensi lukukauden kursseihin, jotta saisin mahdollisimman paljon niistä korvattua. Tässä välissä on pakko toistaa, että en suosittele POMOja lähtemään vielä neljännellä lukukaudella...

Kun kiikutin aikaansaannokseni kv-koordinaattorille, sanoi hän että ei, ei sinun näin kannata tehdä. Muistatkos kun puhuttiin, että suoritatte vaihdossa viidennen lukukauden ja neljännen teette sitten seuraavien kanssa palattuane vaihdosta. No ei, en itseasiassa muista, koska ei tämmöisestä ollut meidän kevään vaihtoinfossa puhetta laisinkaan. Tämä oli siis todettu syksyn infossa, johon minun ei tarvinnut osallistua.
No ei se sinänsä kyllä haittaa minua lainkaan, sillä onhan se mukavampi viettää vaihtoaika rennompien vapaavalintaisten kurssien parissa kuin päntätessä teoriaa. Takaisin tullessa täytyy sitten vain sopeutua uuteen luokkaan...
Hän kuitenkin tarjoutui auttamaan minua, mistä yllätyin suuresti, koska tiedän hänen olevan hyvin kiireinen. Sovimme, että menen paremmalla ajalla kurssilistojen kanssa hänen juttusilleen. Lopullisessa learning agreementissä on nyt vain yksi kurssi (Career Strategies), joka on suoraan korvattavissa, loppujen yhteensopivuuden katsomme sitten palattuani vaihdosta.

Lopullinen Learning Agreement


Tuet:
Se pääsee usein unohtumaan, kuinka etuoikeutettuja me suomalaiset olemme - ei vain siksi, että toisin kuin muualla maailmassa meille maksetaan koulunkäynnistä eikä toisinpäin (tämä pitäisi aina muistaa kun valittaa ettei tuet riitä), vaan myös siksi, että lisäksi vielä ainakin Haaga-Helia tukee vaihtoon lähtijöitä runsaskätisesti.
Bilateral (Euroopan ulkopuolinen) -vaihtoon lähtevät saavat HH:lta 950€. Lähes tonnin.Tämä potti kilisee mukavasti tilille tammikuussa, kun olen jo Kanadassa. Ei varmasti lopu ideat kesken, että mihin sen käyttäisi. Tätäkin varten on tietenkin oma hakemuksensa, jota ei todellakaan kannata unohtaa...
Lisäksi tietenkin rakas KELA tukee ulkomaille lähteviä opiskelijoita pienillä korotuksilla opintotukeen, asumislisään ja opintolainaan, jos sellaista nostaa. Niiden hakemiseen tarvitsee kv-koordinaattorin allekirjoittaman todistuksen opintoihin kuuluvasta vaihdosta. KELAssa  tätä varten täytetään lomake, joka oli nimeltään "muutos olosuhteissa", tai jotakin sinne päin ainakin...


Meinasin lisätä tähän postaukseen kuvan kaikista vaihtoon tarvitsemistani papereista, mutta onneki tajusin ideani typeryyden ennen kuin aloin levittämään niitä lattialle. Suosittelen muuten ehdottomasti hankkimaan niitä varten oman kansion - helpottaa elämää huomattavasti.

Kysymyksiä saa ja pitääkin esittää, joko täällä tai Facebookissa, tai jopa livenä jos uskaltaa minua lähestyä. Jos vaikutan vaikeasti lähestyttävältä, johtuu se vain siitä että olen niin ujo ja kovakuori(ai)nen.

Peace out yooo! #YOLO



When there's a burning in your heart
An endless yearning in your heart
Build it bigger than the sun
Let it grow, let it grow
When there's a burning in your heart
Don't be alarmed

This fire grows higher


(Death Cab for Cutie - You Are a Tourist)

Tuesday, 3 December 2013

Käytännön järjestelyt - Part 1

(This one I'll write in Finnish cause it's mainly for Haaga-Helia students who are applying for exchange.)


Sitä ei tajua etukäteen, että kuinka paljon korkeakouluvaihtoon lähteminen vaatii järjestelyitä - mulle se tuli aika hurjana yllätyksenä. Ite en ollut lukiossa vaihdossa, mutta uskoisin, että silloin se on huomattavasti helpompaa ja stressivapaampaa, koska koulu järjestää suurimman osan käytännön asioista (ja vanhemmat). Mutta nyt järjestetään kaikki itse. It's not as easy peasy pumpkin peasy as you'd think!

Vaihtoon hakeminen:
Stressi alkaa siinä vaiheessa kun päättää hakea vaihtoon ja aloittaa hakemuksen tekemisen. Motivaatiokirjeen tulee olla hyvin kirjoitettu ja sisällöltään oikeanlainen, jotta pääsee sinne minne haluaa. Jatkan muiden vaihtareiden perinnettä enkä siitä sen enempää julkisesti huutele, että mitä siihen kuuluu kirjoittaa, kjeh kjeh kjeh. Kaikki kivat saavat tulla suoraan kysymään siitä tarkemmin jos uskaltaa. Hih. Päätin hakea jo nyt varmuuden vuoksi, että voisin hakea uudelleen ensi vuonna, jos en nyt olisi päässyt valitsemiini kohteisiin. En kuitenkaan suosittele POMOja lähtemään vaihtoon neljännellä lukukaudella, sillä se tekee asioista vaikeampia, niin kurssien osalta, kuin senkin, että et saa viettää viimeistä yhteistä lukukautta luokkasi kanssa, etkä välttämättä tapaa heitä enää palattuasi.

Hakemukseen täytyy myös valita jokaisesta koulusta oikeanlaiset kurssit ja niiden läpikäyminen vaatii aikaa ja vaivaa. Valinnat eivät siis toki ole tässä vaiheessa lopullisia, mutta oikeanlaisilla vaihtoehdoilla voi vakuuttaa kv-koordinaattorin, että on hakemassa tosissaan ja aikoo opiskellakin vaihdon aikana.

Kouluun hakeminen:
Kun Haaga-Helia on hyväksynyt sinut vaihtoon johonkin tiettyyn kohteeseen, ei se vielä 100% varmuudella tarkoita sitä, että välttämättä pääsisit sinne. On kuitenkin tietääkseni hyvin harvinaista, että kohdekoulu ei opiskelijaa hyväksyisi. Mutta sinne täytyy kuitenkin myös hakea vielä suoraan. Kaikilla kouluilla on vähän eri systeemit ja deadlinet hakemuksille. Itse en oikein löytänyt mitään deadlinea, joten laitoin hakemuksen heti kun sain sen aikaiseksi, muistaakseni toukokuun lopulla. Sitten tuli suuri epätietoisuuden vaihe. Kesti puolitoista kuukautta ennen kuin sain vastauksen, ja senkin siksi koska laitoin jo huolissani sähköpostia perään. Yksi asia mikä yllätti oli se, että Kanadassa ei ollakaan yhtä täsmällisiä kuin Suomessa, vaikka näin voisi kuvitella. Siellä on enemmän semmoinen rennompi espanjalaistyylinen mañana mañana -asenne. Muuten ihan arvostettavaa ja omaankin elämätyyliini sopivaa, mutta tässä tilanteessa olisin kyllä kaivannut hieman enemmän sitä täsmällisyyttä. Sama juttu on ollut myös muun yhteydenpidon kanssa, mutta kaikki vastaukset ovat kuitenkin joskus tulleet ja asiat ovat järjestyneet. Eli ei siis kannata heti huolestua ja panikoida jos omalle kohdalle sattuu samanlainen tilanne.

Lennot:
Sitten tuli hoppu varata lennot, koska ne tulevat aina kalliimmaksi lähtöä kohden (paitsi tietenkin äkkilähdöt, mutta niiden varaan ei ehkä oikein vaihtoon lähtiessä kannata jättää). Menopaluut ovat yleensä halvempia, mutta ostin vain menolipun, koska en vieläkään tiedä milloin tulen sieltä takaisin... Tein aika kattavan 'tutkimuksen' lentohinnoista, sillä halusin tietenkin löytää halvimman mahdollisen. Etsin hintoja usealta eri sivulta ja usealta eri päivältä. Kaikkein halvin lento löytyi taas Supersaverilta.
Hinta 454,71€, lentoyhtiö Icelandair, välilasku Reykjavikissa, lentoaika 10t 35min - Lähtö Helsingistä 14.20 ja saapuminen Torontoon 17.55. Aikaeroa siis 7 tuntia.



Tämän postauksen piti alunperin olla lyhyt kokoelma kaikista käytännön järjestelyistä mitä tulee ottaa huomioon, mutta koska innostuin tietenkin puhumaan itsestäni, niin tämä tulee nyt kolmessa osassa....